perjantai 15. joulukuuta 2017

Referaatti


Referaatti

-referoida = selostaa tekstin keskeinen sisältö lyhyesti omin sanoin

-referaatti = johdonmukainen, kappaleisiin jaettu, selkeällä yleiskielellä kirjoitettu lyhennelmä

Piirteitä:

-kattava​: selostetaan tekstin tärkeimmät asiat tarkoituksenmukaisesti - ei vain esimerkiksi alusta ja lopusta 

-tarkka​: ei sisällä alkuperäistekstin ulkopuolisia asioita​; ei sisällä omia kommentteja; säilyttää alkuperäistekstin painotukset ja sävyt; sisältää tarvittavat viittaukset tekstissä äänessä olijoihin​; osoittaa, keitä kulloinkin referoidaan 

-sujuva ja yliskielinen: kirjoitettu omin sanoin kappaleisiin jaetuksi, järkevästi jäsennellyksi kokonaisuudeksi​; ei ole luettelo, vaan kirjoitettu täydellisillä lauseilla​; etenee preesensissä​; ei ole sitaattikokoelma, lainauksia alkuperäistekstistä on käytetty harkiten 

-tiivis​: sisältää olennaisen alkuperäistekstistä​; alkuperäistekstin sisältö välittyy

 

Kirjottamisohjeet:

-Silmäile referoitava teksti läpi ja selvitä, kuka tekstin kirjoittaja on, milloin ja missä teksti on julkaistu, mitä tekstilajia teksti edustaa.

-Lue teksti ensin kertaalleen läpi. Lue teksti uudelleen läpi ja tee pohjustus haluamallasi tavalla: poimi olennaiset kohdat.

-Suunnittele etenemisjärjestys: ryhmittele asiat tarkoituksenmukaisesti; alkuperäistä järjestystä ei tarvitse noudattaa.

-Säilytä merkityssuhteet.(aikasuhteet, asiayhteydett, pääksite, lähikäsitteet, seuraukset, ratkaisut)

-Kirjoita otsikoitu referaatti muistiinpanojesi pohjalta. Aloita nimeämisellä ja aihevirkkeellä. Muista selostava ote ja käytä tarvittaessa viittauksia äänessä olijoihin. Älä viittaa etunimellä. Vaihtele viittaustapoja. Käytä sitaatteja harkiten. 

-Tarkista vielä kattavuus.

-Tarkista kieliasu.

 

 

 

Tiivistelmä

TIIVISTELMÄN OHJEET
Lähteenä Anne Mäntysen artikkeli Yksityiskohdista yleiseen – tiivistäminen ja abstrahointi tekstitaidon kokeessa (teoksessa Ylioppilastekstejä 2013)
Tiivistelmä tekstilajina
-Tiivistelmässä tiivistetään aineistona olevan tekstin keskeiset asiat omin sanoin.
-Tiivistelmä on kieleltään neutraali teksti, jossa yleistetään(abstrahoidaan) ja pelkistetään tekstin sisältö.
-Tiivistelmän kirjoittaja käyttää aiheen kannalta keskeistä sanastoa, aiheeseen liittyviä käsitteitä (ja käsitehierarkioita) ja osaa ilmaista merkityssuhteita.
-Tiivistettävän tekstin pääväite ilmaistaan tiivistelmän alussa tai lopussa; tiivistelmän ei tarvitse noudattaa aineistotekstin esittämisjärjestystä.
-Tiivistelmässä ei ole viittauksia alkuperäiseen tekstin kirjoittajaan (paitsi alussa ns. nimeäminen), ei tiivistelmän kirjoittajan kommentteja eikä kertomuksen piirteitä. Tiivistelmässä ei esitetä lainauksia alkuperäisestä tekstistä eikä kopioida suoraan alkuperäistä tekstiä.
-Tiivistelmässä on hyvin vähän konkreettisia ilmauksia ja esimerkkejä.

Tiivistelmän kirjoittamisen vaiheet
-Lue pohjateksti pariin kertaan.
-Tee lukemasi perusteella käsitekartta tai luonnos, jossa hahmottelet tekstin asioiden väliset suhteet: tekstin tavoitteen, siinä esitetyt väitteet/tiedot ja perustelut. Näin saat koottua tekstin keskeisen sisällön. Apuna voit käyttää myös merkityssuhdekaaviota. Voit myös esittää tekstille kysymyksiä.
-Kirjoita tiivistelmä yllä olevien ohjeiden mukaan. Noudata annettua sanamäärää. Jaa sanottavasi kappaleiksi.
-Otsikoksi: Tiivistelmä NN:n tekstistä X
-Aloita lyhyellä nimeämisellä, josta käy ilmi tekstin kirjoittaja tai tekstin nimi ja aihe/pääväite.

torstai 14. joulukuuta 2017

Tyylin ja kielen tutkiminen

Oppikirjassa kielioppia 290-307 (sanaluokat, lauseenjäsenet, lausetyypit, modukset jne.).Kurssivihkossa kielen analyysin ohjeita s. 37. Myös retoriset keinot kuuluvat kielen ja tyylin analyysiin.
Tyyli = puhujalle, kirjoittajalle tai aikakaudelle tyypillinen ilmaisutapa, jota leimaavat tietyt toistuvat (kielen) ominaispiirteet. (voi olla myös tekstilajille, foorumille, tilanteelle tyypillinen)
”Tyyli on sanomisen tapa, joka näkyy kaikilla tekstin tasoilla: sananvalinnoissa, lauserakenteissa, lauseiden pituudessa, esittämisen järjestyksessä ja jaksottelussa sekä sidostamisen keinoissa.” (Kieli ja tekstit 3 s. 14) Tyyli voi olla odotusten mukainen tai yllättävä, kohosteinen. 

Sävy = puhujan tai kirjoittajan äänen väri, jonka vastaanottaja havaitsee. Sävyä voit eritellä puhujan/kirjoittajan suhteena vastaanottajaan; puhujan/kirjoittajan suhteena asiaan; puhujan/kirjoittajan suhteena itseensä. 
Konventio  eli tyylikäytänne: miten mistäkin aiheesta on hyvä tai sopiva puhua ja kirjoittaa.


Voit joutua tutkimaan tyyliä ja sävyä suhteessa tavoitteeseen, tarkoitukseen, tilanteeseen, foorumiin, aikakauteen, vastaanottajaan, aiheeseen, käsittelytapaan, tekstilajiin, kirjoittajaan…

Suhteessa tavoitteeseen: Mikä on kirjoittajan ja tekstin tavoite? Tiedottaa, valistaa, vaikuttaa, taivutella, halventaa, pilkata, viihdyttää, huvittaa, tarjota elämyksiä, luoda taidetta… Missä ja miten tarkoitus näkyy? (tutki kieltä, ilmaisukeinoja)

Suhteessa tilanteeseen, tekstilajiin: tilanne ja tekstilaji vaikuttavat sävyn ja tyylin valintaan, sillä tekstilajeille ja tilanteille ovat kehittyneet omat sovitut käytänteensä (ns. tyylikonventiot). Yleensä teksti on tyyliltään ja sävyltään yhtenäinen (pakina on poikkeus). Miten teksti toteuttaa oman tekstilajinsa tai tilanteen edellyttämiä piirteitä? Mitä ne ovat? Miten tunnistat jonkin tekstin tietyn tekstilajin edustajaksi?

Suhteessa foorumiin: Mitä julkaisupaikka edellyttää tyyliltä ja sävyltä? Miten foorumin vaatimukset näkyvät tyylissä?

Suhteessa aikakauteen: Miten tekstissä näkyvät aikakauden, tyylisuunnan piirteet?

Suhteessa vastaanottajaan: Miten vastaanottaja on huomioitu tyyli- ja sävyvalinnoissa? Kenelle suunnattu tyylin ja sävyn perusteella?

Suhteessa aiheeseen: Miten kirjoittaja kirjoittaa aiheesta? Mitä tyyli- ja sävyvalintoja on tehnyt?

Suhteessa kirjoittajaan (itseensä): Miten kirjoittajan minä näkyy? Onko esillä vai taustalla jne.?


Tyylin nimeämisiä


-Realistinen = arkitodellisuuden tarkkaa kuvausta

-Romanttinen tai estetisoiva = tunteita, esteettisiä elämyksiä, sisäistä todellisuutta korostava

-Naturalistinen= rumaan ja vastenmieliseen huomion kohdistava, äärirealistinen

-Dekoratiivinen= koristeellinen, maalaileva

-Pohdiskeleva, poleeminen, juhlallinen, parodinen, humoristinen, ironinen, sarkastinen…

-Kohosteinen = tietyt tyylipiirteet nousevat esiin – vastakohtana huomaamaton

-Arkinen: lyhyet lauseet, yksinkertaiset rakenteet, arkinen sanasto, puhekieltä, konkreettisia sanoja, sävy voi vaihdella, olettaa lukijan läheiseksi, tuo itsensä esille, ystävien ja tuttujen kesken

-Muodollinen: pitkät lauseet, virkkeet, laaja sanasto, erikoissanastoakin, abstraktisia sanoja, vakava sävy, ei luo läheistä suhdetta lukijaan, ei tuo itseään esille, ammatti- ja asiantuntijakieltä

Tyyli voi olla


odotuksenmukaista – yllättävää, kohosteista

tunteikasta – asiallista

tuoretta – kulunutta (kliseistä)

arkista – juhlavaa

humoristista, rentoa, leikillistä – vakavaa

objektiivista (neutraalia) – subjektiivista (esim. kärkevää, pilkallista)

tekstilajisidonnaista – sitä rikkovaa


Kohosteinen tyyli kiinnittää huomiota poikkeamilla, toistolla, vahvistus- ja voimasanoilla, omaperäisillä sanoilla, äännemaalailulla jne.

Tyyliä (ja kieltä) tutkitaan äännetasolle, sanatasolla, lauseketasolla, virketasolla, koko tekstin tasolla

-äännetaso: sointuisuus, toisto, onomatopoeettisuus

-sanataso: minkä alan sanastoa, sanaverkot, kielikuvat, synonyymit, toisto, abstraktisuus, konkreettisuus, tuoreus, kuluneisuus, vierasperäisyys, retoriset keinot, fraasit

-lauseketaso: kielikuvat, vertaukset, upotukset, retoriset keinot

-lause- ja virketaso: rytmi, lyhyet, pitkät, yksinäislauseet, yhdyslauseet, lausetyypit (toteamus, käsky, kysymys), sanajärjestys, aktiivi-passiivi  runsas, vuolas, polveileva, niukka, lakoninen, ytimekäs tyyli

-tekstin kokonaistaso, -rakenne: osat, sidosteisuus, etenemistapa, tekstityypit tai kerrontamuodot, tyyli suhteessa tekstilajiin, konventiot (typografiset keinot = lihavoinnit, kursivoinnit, muut)


Yo-kokeissa olleita tehtäviä:
-syksy 2007:5 Millä kielen keinoin Anna-Leena Härkösen romaanikatkelma luo vaikutelman puhekielisyydestä?
-kevät 2009:5 Millä tavoin arvostelijan mielipiteen kielteisyys näkyy arvostelun kielessä?
-syksy 2009:1 Erittele Hannu Väisäsen romaanikatkelman humoristisia piirteitä.
-syksy 2009:5 Kari Hotakainen on Suomen taitavimpia kielenkäyttäjiä. Miten kielenkäytön taidokkuus ilmenee kolumnissa Kasvukertomus?
-kevät 2010:3 Tarkastele huumorin keinoja Jukka Ukkolan pakinassa Kotus interruptus.
-kevät 2011:4 Mistä tekstin rakenteen ja kielen piirteistä Markku Torkon asennoituminen näkyy?
-kevät 2012:1 Tutki Iisakki Kiemungin kolumnin tyylivalintoja ja arvioi niiden onnistuneisuutta.
-syksy 2012:1 Erittele Antero Mertarannan selostuskielen piirteitä esimerkkiaineiston avulla.
-syksy 2012:4 Erittele Uuno Kailaan runon Pallokentällä runokieltä.
-syksy 2014:2 Mistä syntyy Rahalla saa -romaanin katkelman tyyli?
-syksy 2015:1 Millä kielen ja tyylin keinoilla J.W. von Goethen teoksessa Nuoren Wertherin kärsimykset kuvataan päähenkilön tunteita?
-syksy 2017:4 Erittele ja arvioi Johannes Enrothin artikkelin Tullako vai eikö tulla? tyyliä.

keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Pilkut

PILKKUJEN KERTAUS
1.Pilkku tulee kahden rinnasteisen  päälauseen väliin, jos niillä ei ole yhteistä tekijää (lauseenjäsentä).


Kävin oman ala-asteeni 1960-luvulla, ja noista ajoista kuri on muuttunut kovasti. (Päälause, rinnastuskonjunktio ja + toinen päälause. Rinnastuskonjunktioita ovat ja, sekä,  sekä että, tai, vai, mutta, vaan)


2. Jos rinnasteisilla päälauseilla on yhteinen tekijä, pilkkua ei tule lauseiden väliin.


Kävin oman ala-asteeni 1960-luvulla enkä todellakaan kaipaa niitä aikoja. (Yhteinen tekijä subjekti minä)


3. Sivulause erotetaan päälauseesta pilkulla. (Sivulause voi alkaa alistuskonjunktiolla että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin, jollei, ellei; relatiiviprominilla joka, mikä tai niiden taivutusmuodolla; kysyvällä sanalla = epäsuora kysymyslause)


Kävin oman ala-asteeni 1960-luvulla, jolloin koulussa vallitsi tiukka kuri. (Päälause + relatiivinen sivulause)


Opettaja saattoi laittaa oppilaan  nurkkaan seisomaan, jos tämä käyttäytyi sopimattomasti. (Päälause + konjunktiolause)


Arestin jälkeen opettaja kysyi, joko oppilas osasi käyttäytyä kunnolla. (Päälause + kysyvä sivulause)


4. Kahta rinnasteista sivulausetta (samanarvoista) ei eroteta pilkulla. (Rinnasteisuuden osoittajana rinnastuskonjunktio ja, sekä, sekä että, tai, vai, mutta, vaan)


Pelkäsin joitakin opettajia, koska he olivat niin ankaria ja koska jotkut heistä eivät pitäneet lapsista. (Päälause + sille alisteinen sivulause ”koska” + ”koska”-lauseelle rinnasteinen sivulause ”ja koska”)


5. Sivulauseet erotetaan toisistaan pilkulla, jos toinen niistä on alisteinen toiselle. (alisteisuutta osoittaa se, että jälkimmäinen sivulause alkaa eri alistuskonjunktiolla tai eri relatiivisanalla tai eri kysyvällä sanalla)


Muistan opettajan, joka löi oppilaitaan karttakepillä sormille, koska oppilaat eivät osanneet ommella hametta. (Päälause + päälauseelle alisteinen relatiivinen sivulause + relatiiviselle sivulauseelle alisteinen konjunktiolause)


Halusin lähteä kotiin, koska sain tietää, että äiti oli sairastunut. (Päälause + sille alisteinen konjunktiolause + koska-konjunktiolauseelle alisteinen että-konjunktiolause)

torstai 7. joulukuuta 2017

Perustelutavat, retoriset keinot, argumentaation erittely ja arviointi

Voit joutua tutkimaan tekstin tavoitetta ja siinä käytettyjä perustelutapoja/vaikuttamiskeinoja/retorisia keinoja/vetoamistapoja ja niiden vakuuttavuutta.

Oppikirjassa: vaikuttaminen, argumentoinnin keinot, retoriset keinot, huumori ja ironia 334-340, argumentaation analyysi tehtävävihko 47; mainonta 41-49, mainoksen analyysi tehtävävihko 51; kuvan analyysi ja tulkinta 51-58, tehtävävihko 47

Tekstitaidon yo-kokeen tehtäviä
-kevät 2008:4 Erittele Leena Vilkan artikkelin  retorisia keinoja.
-kevät 2008:5 Tutki eduskuntakysymyksen argumentaatiota: mitä tekstissä väitetään ja miten väitteitä perustellaan?
-syksy 2008:3 Erittele raha-automaattiyhdistyksen mainoksen  Pidetään huolta vaikuttamiskeinoja.
-kevät 2010:4 Tutki Susan Heikkisen tekstin Yksisilmäiset puolustajat argumentaation keinoja ja niiden vakuuttavuutta
-syksy 2010:5 Millä keinoin Lännen mies -teoksen kannet pyrkivät houkuttelemaan lukijoita?
-kevät 2011:2 Sanomalehtien Liitto julkaisi Sofi Oksasen tekstin useissa lehdissä sananvapauden päivänä 3.5.2009. Mikä on ilmoituksen tavoite, ja millaisten keinojen avulla tavoitteeseen pyritään?
-kevät 2012:5 Millä keinoin Aktian vakuutusmainos myy turvallisuutta?
-kevät 2013:3 Tutki tekstikatkelmaa Kari Narsin kirjasta Raha ja onni: mihin teksti pyrkii ja millä keinoin?
-kevät 2013:5 Analysoi ja arvioi Reetta Röngän kolumnin argumentaatiota.
-kevät 2015:5 Vertaile Tuula-Liina Variksen ja Olli Luukkaisen kolumnien argumentointia.
-syksy 2015:5 Mitä vaikuttamisen keinoja nimimerkki "Tulevaisuuden toivojen ylpeä äiti" käyttää yleisönosastokirjoituksessaan?
-kevät 2016:4 Vertaile elämäkertateosten kansia. Mitä markkinointiviestinnän keinoja niissä käytetään?
-kevät 2017:2 Mihin kohderyhmiin ja miten Kirkon Ulkomaanavun tiedotuslehdessä pyritään vetoamaan?
-kevät 2017:3 Tarkastele kriittisesti keinoja, joilla tekstikokonaisuus markkinoi "voimaruokaa".
-syksy 2017:2 Sivujen 4 ja 5 mainos on julkaistu Helsingin Sanomien etusivulla. Erittele keinoja, joita valmisruokamainos hyödyntää vedotakseen vastaanottajaan.

Vaikuttamaan pyrkivän puheen tutkiminen

Sovella Mannerheimin päiväkäskyn tutkimiseen (tt kevät 2016:2)


OHJELMAPUHEEN RAKENNEMALLEJA
Hyvä ohjelmapuhe herättää huomiota, kiinnostaa, tehoaa alitajuisesti, luo uusia mielleyhtymiä, synnyttää uusia tarpeita, johtaa toimintaan. Ohjelmapuhe voi myös vahvistaa jo olemassaolevia käsityksiä.  

Kun suunnittelet puhetta, käytä tietoisesti erilaisia vaikuttamisen keinoja: järkiperusteluja, tunneperusteluja, retorisia keinoja. Oppikirjassa on puheeseen valmistautumisohjeita.

Tämä malli on Särmä tehtäviä 7 -vihkossa: 

Aloitus: puhuja sanoo jotakin hauskaa ja yllättävää "herättääkseen" kuulijansa. 
Johdanto: puhuja perustelee, miksi aihe on tärkeä ja miksi hän on päättänyt puhua siitä juuri nyt ja juuri tälle yleisölle. 
Teema: puhuja ottaa kantaa johonkin tärkeään kysymykseen tai esittelee puheensa aiheen. 
Perustelut: puhuja käsittelee monipuolisesti valitsemaansa aihetta ja pyrkii vakuuttamaan kuulijat näkökannastaan. 
Lopetus: puhuja kertaa nopeasti puheensa ydinsisällön ja esittää mieleen jäävän ja vetoavan lopetuksen, joka voi olla myös toimintakehotus.  


HUOMIO - TARVE - TOTEUTUS -malli: 

Huomion herättäminen: kiinnostava aloitus, joka herättää kuulijoiden tarkkaavaisuuden (väite, vitsi, sitaatti, yhteinen kokemus, auktoriteettiin vetoaminen jne.); luottamuksen herättäminen


Tarve (mielialan pohjustaminen ja kiinnostuksen vahvistaminen):  osoitetaan epäkohtia ja puutteita, herätetään tyytymättömyyttä tai epäluuloa tämänhetkistä tilaa kohtaan; osoitetaan asian, muutoksen tarpeellisuus; todistetaan, miksi se koskee juuri tätä yleisöä


Toteutus (vakuuttaminen ja todisteluvaihe):esitetään oma ohjelma, idea, ratkaisu; havainnollistetaan perusteluilla; kerrotaan edut, haitat, torjutaan vastaperustelut


Kuvailu ja kohdistaminen: annetaan esimerkkejä, faktoja, selvityksiä; käytetään tehotoistoa; osoitetaan, että asia on tärkeä jokaiselle


Vetoomus/kehotus/toivomus: kerrotaan toimintasuunnitelma, miten kuulijan pitää toimia, mitä hänen on tehtävä; päätetään nasevasti
_________
Tutki myös kohdistamista, argumentointitapoja, retorisia keinoja

Tekstilajitehtävät ja kontekstitehtävät


TEKSTILAJITEHTÄVÄT JA KONTEKSTITEHTÄVÄT
oppikirjassa tekstilajit: reportaasi 30-31;  henkilö- ja asiahaastattelu, henkilökuva 32-33; artikkeli 33; pääkirjoitus 34; kolumni, kommentti, pakina 34, 397; yleisönosastokirjotus 35, 396; arvostelu 35, 398; novelli 76; referaatti 391

Tekstilajeihin liittyvät tehtävät:

-osattava eri tekstilajien piirteet

-osattava tunnistaa tietty tekstilaji

-osattava testilajien yhdistelmät

-osattava tuottaa tietty tekstilaji



Konteksteihin liittyvät tehtävät:

-osattava eri tekstilajien tekstilajipiirteet

-huomattava, miten tekstin julkaisufoorumi, julkaisuaika vaikuttaa

-huomattava, miten se aika, josta teksti kertoo, vaikuttaa

-huomattava, miten tekijän taustat vaikuttavat

-huomattava, miten kohderyhmä on otettu huomioon

-huomattava tekstin yhteydet muihin teksteihin (intertekstuaalisuus)

-osattava oman lukijakontekstin vaikutus siihen, miten lukijana koet tekstin



Tähän mennessä tt-kokeissa olleita tehtäviä:

-kevät 2008:2 Mistä tunnistaa, että Punahilkka on tekstilajiltaan satu?

-syksy 2011:2 Mistä tunnistaa, ettei Rosa Liksomin novelli ole uutinen?

-syksy 2013:4 Mistä tunnistaa, että Tuuve Aron teksti Sovinto on elokuva-arvostelu?

-kevät 2015:1 Johanna Sinisalon romaani Ennen päivänlaskua ei voi leikittelee eri tekstilajien piirteillä. Mistä syntyy faktatekstin vaikutelma?

-kevät 2015: 2 Mitkä katkelman piirteet paljastavat Johanna Sinisalon tekstin fiktioksi?

-kevät 2015:4 Erittele ja tulkitse Reino Helismaan sanoitusta Päivänsäde ja menninkäinen kaunokirjallisena kertomuksena.

-kevät 2016: 2 Suomen armeijan ylipäällikkö C.G. Mannerheim antoi armeijalle ja kansalle useita niin sanottuja päiväkäskyjä. Ylipäällikön päiväkäsky N:o 34 julkaistiin talvisodan päätyttyä. Tutki päiväkäskyä esimerkkinä vaikuttavasta puheesta.

-syksy 2016:3 Mitä mielipidetekstin piirteitä on Juhana Vartiaisen kirjoituksessa Femina economica?

-syksy 2016:4 Tutki sivujen 6-8 aineistoa ja vertaa eri tekstilajien tapoja puhua karhusta.

-kevät 2017:5 Erittele draaman kaarta Aleksis Kiven romaanin Seitsemän veljestä katkelmassa.



kontekstin tutkimista

-syksy 2011:5 Sivuilla _ on katkelma Topeliuksen alakoululaisille kirjoittamasta oppikirjasta vuodelta 1860. Mistä näkyy, että teksti on tarkoitettu lapsille?

-kevät 2012:2 Mitä Maria Jotunin novelli Untako lienee kertoo avioliiton merkityksestä ja puolison valinnasta 1900-luvun alussa?

-kevät 2012:4 Vertaile Jotunin novellin ja Forssellin artikkelin käsityksiä parisuhteesta.

-kevät 2015:3 Mistä seikoista voi päätellä, että Miehen kirjan katkelmaa ei ole kirjoitettu tällä vuosisadalla?

-kevät 2017:2 Mihin kohderyhmiin ja miten Kirkon Ulkomaanavun tiedotuslehdessä pyritään vetoamaan?
kurssivihkossa:
s. 78:2 Mitä keskiaikaisia piirteitä on Aale Tynnin runossa?
s. 89: 4 Perustele Wikipedia-artikkelin pohjalta, edustaako Kira Poutasen romaanikatkelma chick litiä.


perjantai 1. joulukuuta 2017

Maanantain 4.12. tunnin tehtävä

Tee tunnilla pohjustus tehtävään:
Olet valmistelemassa esitystä Pelkosenniemestä lukion oppitunnille. Arvioi reportaasin käyttökelpoisuutta luotettavan tiedon lähteenä.

Saat reportaasin monisteena (löytyy myös abitreeneistä syksy 2015. https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/tekstitaito_s15.pdf)
Käytä apuna kurssivihkoa s. 55 ja seuraavia ohjeita:

Arvioi lähteen ja aineiston käyttökelpoisuutta:
-Liittyykö tieto asiayhteyteen?
-Onko tieto aiheen kannalta kiinnostavaa ja uutta?
-Onko tieto käyttökelpoista?
-Mitkä näkökulmat korostuvat?
-Onko tietojen lähde mainittu? Mistä tieto on peräisin? ( Esim. kuvat, taulukot)
-Liittyykö aiheeseen tai sen käsittelyyn eettisiä ongelmia?
-Saavatko eri lähteet (tai esim. haastatellut ihmiset) tasapuolisesti tilaa? Miten haastateltaviin suhtaudutaan?
-Mitä kuvia tekstin yhteydessä on? Miten kuvat liittyvät aiheeseen? Mikä tai kenen näkökulma kuvissa korostuu? Onko kuvaajan tiedot mainittu?
-Onko mahdollinen mainosaineisto selvästi erotettu muusta aineistosta?

Arvioi lähteen (nettisivun)  luotettavuutta:
-Jos kyse on nettilähteestä, mitä voi päätellä URL-osoitteesta?
-Missä teksti/tieto  on julkaistu?
-Onko julkaisija yksityishenkilö, järjestö, viranomaistaho jne? Miten tämä vaikuttaa?
-Mikä on tekstin (sivun) tavoite? Mikä on tekstilaji?
-Onko julkaistu tieto ajantasaista? Milloin teksti on kirjoitettu ja milloin se on julkaistu (verkossa)?  Milloin se on päivitetty viimeksi?
-Onko tieto objektiivista?
-Onko tieto perusteltu?
- Ovatko julkaisijan, tekstin tekijän (sivun) yhteystiedot näkyvillä? Ovatko ne aitoja?
-Onko tekijänoikeuden haltijat mainittu?
-Tarkista myös verkkojulkaisijan pääsivu (linkki usein sivun alussa tai lopussa)

Arvioi tekstin (sivun, lähteen) kieltä:
-Onko teksti ja sen kieli korrektia ja yleistajuista?
-Onko kieli asiatyylistä vai värittynyttä?
-Onko kirjoitusasu vakuuttava?

tiistai 28. marraskuuta 2017

Kielenhuollon kertaus


KIELENHUOLLON KERTAUS

1.      Alkukirjain oppikirja s. 310

2.      Välimerkit oppikirja s. 311-315 ja

http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/kielenhuolto/oikeinkirjoitus/valimerkit/piste/  ja




3.      Lyhenteet oppikirja s. 315




5.      Yhdyssanat oppikirja s. 318-319









8.      Rinnastus ja symmetria http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/kielenhuolto/lauseopillisia_ilmioita/epasymmetria/mita_epasymmetria_tarkoittaa/ (lue säännöt ja tee harjoitukset)



9.      Omistusliite







12.  Suora ja epäsuora lainaaminen oppikirja s. 344-345



13.  Välimerkit ja alkukirjaimet lainauksissa oppikirja s. 360 ja http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/kielenhuolto/oikeinkirjoitus/valimerkit/lainausmerkit/





torstai 14. syyskuuta 2017

Abitreeni-sivuilla harjoituksia yo-kokeista

Abitreenit-sivuilta löydät tekstitaidon yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet vuodesta 2013 lähtien. Kunkin kokeen kohdalla voit harjoitella sähköisesti koetta.

lauantai 19. elokuuta 2017

Abitreenit

Abitreenit-sivustolla voit tutkia eri vuosien tekstitaitotehtäviä ja hyvän vastauksen piirteitä.
abitreenit

tiistai 24. tammikuuta 2017

keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Kielenhuollon harjoituksia

Harjoittele itsenäisesti Ylioppilastekstejä 2017 -kokoelman s. 264-276 kielenhuoltotehtäviä. Oikeat vastaukset löydät seuravan linkin avulla
ratkaisut

Huumorin keinoja

Katso huumorin keinoja esityksestä
huumorin keinoja


lauantai 7. tammikuuta 2017

Kuvan tutkiminen, mainoksen tutkiminen, sarjakuvan tutkiminen

Tutki kuvia tehtävävihkon 8 s. 40 ohjeiden mukaan. Vertaile kuvia.

Yongchi Chu, Monkey training for a circus. 2012. Monkey training

Esko Männikkö, Savukoski.1994 Savukoski

Risto Hölttä, Once upon a time.2011. (Valitse kuvista tuo.)  Once upon a time


Laadi mainosanalyysi tehtävävihkon s. 51 ohjeiden mukaan.

Tutustu sivustoon Kuvanlukutaito

Perusasioita sarjakuvasta löydät tästä ohjeesta http://sarjakuvablogit.com/category/sarjakuvan-abc/